Asioiden hahmottaminen kokonaisuuksina

Työmuistin kapasiteettirajoituksia voidaan kiertää hahmottamalla asioita suurempina kokoniasuuksina. Tietoa tai aistintilaa, joka mielletään kerralla kokonaisuudeksi, kutsutaan hahmotusyksiköksi. Hahmotusyksikköjä on Millerin mukaan 7 (+ tai -2). 

Lyhytkestoisen muistin kapasiteetti on vähän pienempi silloin, kun hahmotusyksiköt ovat suurempia. (Esim sanojen sijasta on täytynyt muistaa lause tms.)

Vaikka hahmotusyksikköjä on rajallinen määrä, joillakin asiantuntijoilla ne saattavat olla hyvin monimutkaisia ja sisältää paljon tietoa. Tällöin lyhytkestoisen muistin kapasiteettirajoituksia on mahdollista kiertää.

Hahmotusyksikön suuruus on suhteellinen asia, koska se riippuu, kuinka suurina kokonaisuuksina ihminen pystyy käsittelemään asiaa mielessään. 

Kuormittuu helposti

Mikäli tehtävän suorittaminen edellyttää useamman hahmotusyksikön käsittelyä yhtä aikaa, saattaa se johata tiedonkäsittelytason ylikuormitumiseen ja suoritustason laskuun.

Mitä enemmän henkisiä voimavaroja joudutaan käyttämään esim. tunteiden hallitsemiseen, sit vähemmän resursseja on käytössä itse ongelmanratkaisuun. 

Asiantuntijan  työmuistin kapasiteetti on kehittynyt harjoittelun avulla, eli amatööreillä menis keskittymiseen hirveest kaikkea mutta ammattilaisilla jää kapasiteettia johonki muuhunki. (esim. se esiintyjävertaus kirjasta)

Hyvin kehittyneiden automatisoituneiden toimintamallien avulla tietyn alan asiantuntija pystyy hahmottamaan aloittelijaa laajemman tietomäärän yhdeksi kokonaisuudeksi.

Työmuistia tarvitaan ohjaamaan ja säätelemään hetkestä toiseen etenevää tiedonkäsittelyä sekä pitämään tehtävään liittyvä teitoa aktiivisena.

Työmuistin osajärjestelmät

Työmuistiin kuuluu kolme toisistaan suhteellisen riippumatonta osajärjestelmää, joissa voidaan käsitellä prosessin aikana tarvittavaa informaatiota.

Komentoyksikkö on eräänlainen keskusmuisti. Se on toiminnoista vastaava yksikkö.

Äännesilmukka eli fonologinen silmukka käsittelee ja tallentaa kuulohavaintoja. (äännesilmukassa äänteet kulkevat hetken, mutta katoavat sitten kuormittamasta muistia seuraavaan asiaan siittyttäessä.)

Visuaalis-avaruudellinen lehtiö käsittelee ja tallentaa näköhavaintoja. (ikään kuin luonnoslehtiö, johon koko ajan piirretään nykyhetken kuvaa ja sitten sivu repäistään pois ja aletaan piirtää uutta kuvaa.)

Nämä järjestelmät ovat ''luonnosmaisia'', nopeita ja niitä voi hetken kuluttua vielä ''lukea'', mutta sitten ne häviävät. 

Tapahtumapuskuri yhdistä äännesilmukkaan, visuaalis-avaruudellisen lehtiöön ja pitkäkestoiseen muistiin liittyvää tietoa.

Komentoyksikkö

Työmuistin keskuksena on kontrolloidusta tarkkaavaisuudesta vastaava järjestelmä, komentoyksikkö.

Se vastaa tarkkaavaisuuden suuntaamisesta, toiminnan ohjaamisesta ja tulevan toiminnan suunnittelusta. Tarvittaessa komentoyksikkö pyrkii laajentamaan tiedonkäsittelyn kapasiteettia hakemalla tietoa suoraan pitkäkestoisesta muistista.

Komentoyksikköä palvelevat alajärjestelmät

Äännesilmukan tehtävänä on äänteellisen, akustisen ja puheeseen liittyvän tiedon ylläpito ja käsittely. Se käsittelee tietoa pelkästään äänteiden perusteella (ei sisällön).

Se helpottaa monimutkaisen puheen tai tekstin ymmärtämistä, koska se säilyttää lauseen ihmisen mielessä sen esiintymisen aikana. Omalta osaltaan äännesilmukka siis laajentaa työmuistin kapasiteettia.

Visuaalis-avaruudellinen lehtiö säilyttää ja käsittelee avaruudellista ja visuaalista informaatiota. Se on kuitenkin paljon laajempi kuin ikoninen muisti. Se pitää muotoon ja väriin liittyvää tietoa aktiivisena työmuistissa. Se toimii myös ''sisäisenä piirturina'', joka käsittelee avaruudelliseen tilaan ja liikkeisiin liittyvää tietoa. 

TYÖMUISTIN TEHTÄVÄON TOIMIA VALOKEILANA, JOKA NOSTAA IHMISEN MIELESSÄ JJOITAKIN ASIOITA TIETOISEN TARKKAAVAISUUDEN KOHTEEKSI :)