Lisää tarkkaavaisuudesta...

Päälaenlohkossa yhdistyvät näkökentän alueelta saatava paikkatieto kuulojärjestelmän tuomaan tietoon ja tuntoaistin tuomaan tietoon kosketuksesta kehon  eri alueilla. Päälaenlohkon tehtävä on siis pitää yllä päällekkäisiä näkökentän, kehon ja äänikentän karttoja. Karttoja tarvitaan tarkkaavaisuuden suuntaamiseen tilassa. Aivojen kartat eivät kuitenkaan ole symmetrisiä. Vasemmassa päälaenlohkossa sijaitsee koko ajan päivittyvä kartta, joka sisältää tietoa oikeasta ääni- ja näkökentästä sekä koko kehosta. Siten vaurio vasemmassa päälaenlohkossa ei yleensä aiheuta toispuoleisia tarkkaavaisuusongelmia, mutta oikean lohkon kohdalla se onkin sitten eri juttu. Oikean puolen vaurioituessa voi tulle neglect-oireisto.

Neglect-oireisto-potilaat eivät havaitse eivätkä muista näkökentän, kehon ja äänikentän vasenta puolta ollenkaan vaan kiinnittää tarkkaavaisuutensa vain oikealle puolelle. Hän saattaa esim. meikata kasvoistaav vain oikean puolen, eikö edes huomaa unohtaneensa vasemman puolen eikä näe tässä mitään kummallista.

 Jaettu tarkkaavaisuus

=ihmisen kyky suunnata tarkkaavaisuus samanaikaisesti useampaan tehtävään. Tämä onnistuu helpoimmin, jos toinen/osa tehtävistä on hyvin harjoiteltu ja sen tekeminen on osittain automatisoitunut.

Samanaikaisten tehtävien suorittaminen helpottuu myös, jos eri tehtäviin tarvitaan eri aistijärjestelmiä. 

Tarkkaavaisuus

Orientaatio- eli suuntautumisreaktio
Eli tietoinen tarkkaavaisuutemme suuntautuu tahdostamme riippumatta sellaisiin ärsykkeisiin, jotka ovat hyvin voimakkaita. Orientaatiota ei voi estää ja se on turvallisuutemme kannalta välttämätön reaktio. Se keskeyttää minkä tahansa meneillään olevan tehtävän. (esim. pieru hiljaisessa koetilanteessa tms.) Tämä reaktio on hyvin alkukantainen ja se on lähes kaikilla kehittyneillä eläinlajeilla. Mitä voimakkaampi ärsyke on, sitä voimakkaamman orientaatioreaktion se aiheuttaa. 

Ääreishermosto koostuu somaattisesta ja autonomisesta hermostosta.
Keskushermosto eli aivot ja selkäydin.
Somaattinen hermosto= hermot, jotka tuovat aistinelimiltä aistimuksia keskushermostolle sekä keskushermostosta lihaksille viestejä vievät hermot.
Sympaattinen hermosto on autonomisen hermoston osa, joka aktivoituu stressi- ja liikuntatilanteessa, nostaa verenpainetta ja pulssia ja vähentää ruoansulatusjärjestelmän toimintaa.
Parasympaattinen hermosto on autonomisen hermoston osa, joka toimii lepotilassa tahdosta riippumatta, ohjaa ruoansulatusta ja monien rauhasten toimintaa ja laskee pulssia ja verenpainetta.
Autonominen eli vegetatiivinen hermosto on tahdosta riippumaton, elintoimintoja säätelevä hermoston osa, joka koostuu sympaattisesta ja parasympaattisesta hermostosta.

Tahdonalainen tarkkaavaisuuden säätely

-Pystymme suuntaamaan tarkkaavaisuutemme vain tehtävän kannalta olennaisiin piirteisiin, vaikka tehtävään liittyisi muitakin ärsykkeitä.

Miten sisäiset mallit ja tehtävä vaikuttavat tarkaavaisuuteen?

Tarkkaavaisuuden säätely riippuu myös siitä, millaista ennakkotietoa ihmisellä on asiasta. Jos ihmisellä on valmiina asiaa koskevia sisäisiä malleja, hän voi suunnata tarkkaavaisuutensa huomattavasti paremmin olennaisiin asioihin kuin aloittelijat. Tarkkailun kannalta merkityksettömät asiat jäävät vähemmälle huomiolle, kun taas tehtävän kannalta olennaiset ilmiöt saavat tarkkailijan huomion kääntymään puoleensa.

-Ihmiset ovat hyvin erilaisia sen suhteen, kuinka hyvin he pystyvät säätelemään tarkkaavaisuuttaan tahdonalaisesti. 

Valikoiva tarkkaavaisuus

Jos joku sanoo jonkin tärkeän avainsanan, kuten oman nimemme, tarkkaavaisuus kohdistuu automaattisesti juuri tähän puhujaan. Tilannetta kutsutaan coctail-kutsu-ilmiöksi.

Valikoivaa tarkkaavaisuutta on tutkittu semmosilla kokeilla misä jonku pitää varjostaa jotai puhetta samalla ku toisesta kuulokkeesta kuuluu jotaki turhaa ripulia esim. venäjänkielinen säätiedotus. Viestin varjostaminen oli helpompaa, jos ei-tarkkailtu puhe erosi paljon tarkkailtavasta puheesta esim. jos se turha puhui eri kieltä tai oli eri sukupuolta tms. 

Tarkkaavaisuus ja aivot

Kaikki tieto on aluksi eriytymättömässä muodossa ja se on käsiteltävä ja ajlostettava ymmärrettävämpään muotoon.

1. Tiedon jalostuminen tapahtuu osittain tumakkeissa matkalla aistinelimestä kohti aivokuorta ja oasittain aivokuoren ja alempien tumakkeiden tai eri aivokuoren alueiden yhteistyönä.

2. Tiedon valikointi suhteessa tietoiseen tarkkaavaisuuteen. Vain osa tiedosta pääsee tietoisen havainnoinnin kohteeksi.

Tumake=aistinelimen ja aivokuoren välillä, esim. aivorungossa sijaitseva, runsaasti synapseja sisältävä keskittymä, jossa tietoa jalostetaan.

Otsalohkon inhibitio- eli estotoiminta pyrkii vähentämään ärsykkeiden mahdollisuutta kääntää tarkkaavaisuuttamme. (Aivot estävät sellaisia reaktioita ärsykkeisiin, jotka olisivat toiminnan tavoitteen kannalta haitallisia.) Otsalohkon inhibitio eli kyky estää turhaa tarkkaavaisuuden siirtymistä on olennainen tarkkaavaisuustaito. Otsalohkon aivotoiminnot voivat siis kontrolloida sitä, että ihminen ei turhaan hyppele asiasta toiseen. Puutteet tässä estävät sosiaalista toimintaa ja häiritsevät opiskelua ja työskentelyä. ADHD- kakaroilla havaitaan puutteita ja kehitysviivästymiä otsalohkojen toiminnassa. 

Äkillinen otsalohkon vaurio näkyy tarkkaavaisuusongelmina. Potilas kiinnittää huomionsa epäolennaisiin seikkoihin ja jää pohtimaan niitä. Potilas voi käyttäytyä hyvin erikoisella tavalla, sillä otsalohkojen estävä vaikutus eli inhibitio on heikentynyt. Tällöin otsalohkot eivät pysty estämään sosiaalisesti ei-toivottua käytöstä. Ihminen voi sanoa mitä mieleen juolahtaa ja puhua sopimattomia vaikka olis ollu Jeesus Nasaretilainen.

KOKEESEEN KERTAAMISTA :)

Sanaselityksiä ja sanahelinää

Bottom- up & top-down

ITE PIIRSIN PAINTILLA :)

Top-down: Mallit ja odotukset vaikuttavat aistihavaintoon.
Bottom-up: Havaintoa määrittää aistien informaatio ympäristöstä. Muokkaavat samalla malleja.

-Havaintoprosessissa molemmat toimivat yhtä aikaa, ylhäältä alas ja alhaalta ylös.











Rinnakkainen tiedonkäsittely: Esim. värin tai jonkun tietyn piirteen havaitsemiseen erikoistunut aivoalue toimii samaan aikaa esim. liikkeen havaitsemisen aivoalueen kanssa.

Aistitiedon matka aivoissa yms. aistiaivoituksia

Talamus: Valitsee, mikä aistitieto on riittävän tärkeää tietoiselle tasolle lähetettäväksi. Havaitsemiseen vaikuttavat myös ihmisen odotukset (top-down)

Talamuksesta aistitieto jatkaa aivokuorelle. Jokaisella aistijärjestelmällä on isoissa aivoissa omat primaariset vastinalueensa eli ensisijaiset alueet, joille viesti aisteista saapuu ensimmäisenä.

Aistinalueiden sijoittuminen aivokuorelle

Hermosolut

Hermosolut ovat viestin välittämiseen erikoistuneita soluja hermostossa. Ne ovat erikoistuneet erilaisiin tehtäviin.

Sensoriset hermosolut välittävät aistinelimistä tulevia viestejä keskushermostoon. 

Motoriset hermosolut vievät toimintakäskyjä lihaksiin.

Hermosolussa on solukeskus eli sooma. Siihen liittyy useita tuojaharakkeita eli dendriittejä, jotka välittävät hermosoluun sähköisen impulssin. Hermosolussa on vain yksi viejähaarake eli aksoni, jota pitkin tieto kulkee eteenpäin  seuraavan hermosolun vastaanottajahaarakkeeseen eli dendriittiin.

Synapsit ovat hermosolujen välisiä liitoskohtia, joiden yli sähköimpulssina kulkeva viesti siirtyy kemiallisesti. Synapsi on kahden hermosolun välinen kapea rako eli synapsirako. Synapsissa on rakkuloita, joissa syntyy välittäjäainetta. Välittäjäaineita vapautuu synapsirakoon.

Millainen rooli tietoisuudella on havaitsemisessa ja tarkkaavaisuudessa?
TIETOISUUS. Itse asiassa muotoilisin kysymyksen toisin päin: mikä rooli havaitsemisella ja tarkkaavaisuudella on tietoisuudessa? Olemme itse tietoisia vain 10% ympärillämme tapahtuvista asioista. Otsalohkomme pitää huolen siitä, ettei tietoisuutemme ylikuormitu kaikesta aisti-informaatiosta, jota sinne pääsee. Loput saapuvat vain piilotajuntaamme. Havaitseminen taas on juuri se 10% joka toimii tietoisuudestamme. Tietoinen havaitseminen plää pää

Millainen on muistin ja tietoisuuden välinen suhde?
Nemuokkaavat toisiaan.

Millaisia piilotajuisia prosesseja liittyy tietoisuuden syntymiseen?

Miten tietoisuus muuttuu unen aikana?

Miten huumeet muuttaa tietoisuutta?

jatkoa unconsciousmagicistä
vaahtokarkkikoe

Lapsille tehtiin julma koe, jossa heidät jätettiin kahdestaan yhden vaahtokarkin kanssa. Lapsilla oli kaksi vaihtoehtoa: yksi vaahtis silloin kun ne itse haluaa TAI kaksi, jos ne odottaa, vaahtokarkkimies tulee takaisin. Tutkimusten mukaan ne, jotka odotti, ovat onnellisempia aikuisiässä. Heillä on parempi työpaikka, he menestyivät paremmin pääsykokeissa ja he ovat terveempiä, kuin ne, jotka eivät jaksaneet odottaa miestä.

Ihmisenvaihdoskoe

En jaksa selittää miten se koe tehdään mutta siinä olis tarkotus tajuta että aivot ei pidä sitä todennäköisenä että se ihminen vaihtuisi. Aivot ei odota sellaisen tapahtuvan, joten ne ei huomaa sitä ollenkaan.

The magic of the unconscious
Tässä lauantaina kävin mummulla. Syötiin pullaa ja juoruttiin kaikista tosi tärkeistä ja vähemmän tärkeistä asioista. Tuli puhetta dementiasta ja mummu kertoi, että jotkut vanhukset alkaa puhumaan rivoja. "Ennen rauhallisia olleet mummelitkin saattaa ruveta puhumaan niin rumia, että joutuu miettimään, mistä ne niin kamalia sanoja edes tietää", mummu sanoi. Mummun sanojen mukaan ohimolohkoihin (??) tulee joitain häiriöitä ja sen takia kiltit vanhukset muuttuvat rääväsuisiksi teineiksi. Itse ajattelen sillä olevan jotain tekemistä otsalohkon kanssa, joka suodattaa ainakin aistimuksista vain tärkeimmät tietoisuuteemme. Toimiiko otsalohko myös toisin päin? Pitäisikö sen suodattaa myös irstaammat ajatukset? (En nyt tiedä, liittyikö tämä nyt mitenkään mihinkään, mutta oli kiva huomata arkisessa aiheessa yhteyksiä psykologian kurssiimme, niin päätin jakaa asian täällä blogissa.) Ottakaa kantaa ;)

Sitten tämän tunnin asioihin. Videolla puhutaan siitä, että tietoisuuteen tulee tosi vähän infoa kaikista aistimuksistamme. Suuri osa toiminnoistamme tapahtuu suurempia ajattelematta, sisäiset mallit ohjaavat toimintojamme. Enhän nytkään mieti esim. kirjaiten paikkoja erikseen kirjoittaessani tätä. Aivot hoitaa sen tiedostamattani.
Usein puhutaan siitä, kuinka aika kuluu niin nopeasti. Ehkä se tuntuu siltä siksi, että niin paljon asioita tapahtuu tiedostamattamme. Pienenä lapsena aika tuntui hurjan pitkältä. Kesälomakin tuntui puolen vuoden pituiselta. Nyt ei kerennyt edes lomailla kunnolla, kun piti jo palata kouluu. Lapsena meillä ei tietenkään ole niin paljo sisäisiä malleja. Kaikki ei tapahdu niin automatisoidusti kuin nyt. Lapsen maailmassa tietoisuuteen siis tulee todennäköisesti enemmän informaatiota, tai siihen kiinnitetään enemmän huomiota. Otsalohko ei ole vielä niin harjaantunut tarpeettomien asioiden suodattamiseen. Tietoinen ajattelu vie enemmän energiaa. Siksi aivot pyrkivät toimimaan automaatilla. Lapset tarvitsevat enemmän unta kuin aikuiset. Hassua, eikö?

Muistijuttuja
Sensorinen muisti, työmuisti, säilömuisti. Työmuistissa äännesilmukka, komentoyksikkö ja avaruudellis (?)-visuaalinen lehtiö. Säilömuistissa on episodinen muisti, joka tallentaa tapahtumia ja semanttinen muisti, joka tallentaa asioiden merkityksiä.