Millainen rooli tietoisuudella on havaitsemisessa ja tarkkaavaisuudessa?
TIETOISUUS. Itse asiassa muotoilisin kysymyksen toisin päin: mikä rooli havaitsemisella ja tarkkaavaisuudella on tietoisuudessa? Olemme itse tietoisia vain 10% ympärillämme tapahtuvista asioista. Otsalohkomme pitää huolen siitä, ettei tietoisuutemme ylikuormitu kaikesta aisti-informaatiosta, jota sinne pääsee. Loput saapuvat vain piilotajuntaamme. Havaitseminen taas on juuri se 10% joka toimii tietoisuudestamme. Tietoinen havaitseminen plää pää

Millainen on muistin ja tietoisuuden välinen suhde?
Nemuokkaavat toisiaan.

Millaisia piilotajuisia prosesseja liittyy tietoisuuden syntymiseen?

Miten tietoisuus muuttuu unen aikana?

Miten huumeet muuttaa tietoisuutta?

jatkoa unconsciousmagicistä
vaahtokarkkikoe

Lapsille tehtiin julma koe, jossa heidät jätettiin kahdestaan yhden vaahtokarkin kanssa. Lapsilla oli kaksi vaihtoehtoa: yksi vaahtis silloin kun ne itse haluaa TAI kaksi, jos ne odottaa, vaahtokarkkimies tulee takaisin. Tutkimusten mukaan ne, jotka odotti, ovat onnellisempia aikuisiässä. Heillä on parempi työpaikka, he menestyivät paremmin pääsykokeissa ja he ovat terveempiä, kuin ne, jotka eivät jaksaneet odottaa miestä.

Ihmisenvaihdoskoe

En jaksa selittää miten se koe tehdään mutta siinä olis tarkotus tajuta että aivot ei pidä sitä todennäköisenä että se ihminen vaihtuisi. Aivot ei odota sellaisen tapahtuvan, joten ne ei huomaa sitä ollenkaan.

The magic of the unconscious
Tässä lauantaina kävin mummulla. Syötiin pullaa ja juoruttiin kaikista tosi tärkeistä ja vähemmän tärkeistä asioista. Tuli puhetta dementiasta ja mummu kertoi, että jotkut vanhukset alkaa puhumaan rivoja. "Ennen rauhallisia olleet mummelitkin saattaa ruveta puhumaan niin rumia, että joutuu miettimään, mistä ne niin kamalia sanoja edes tietää", mummu sanoi. Mummun sanojen mukaan ohimolohkoihin (??) tulee joitain häiriöitä ja sen takia kiltit vanhukset muuttuvat rääväsuisiksi teineiksi. Itse ajattelen sillä olevan jotain tekemistä otsalohkon kanssa, joka suodattaa ainakin aistimuksista vain tärkeimmät tietoisuuteemme. Toimiiko otsalohko myös toisin päin? Pitäisikö sen suodattaa myös irstaammat ajatukset? (En nyt tiedä, liittyikö tämä nyt mitenkään mihinkään, mutta oli kiva huomata arkisessa aiheessa yhteyksiä psykologian kurssiimme, niin päätin jakaa asian täällä blogissa.) Ottakaa kantaa ;)

Sitten tämän tunnin asioihin. Videolla puhutaan siitä, että tietoisuuteen tulee tosi vähän infoa kaikista aistimuksistamme. Suuri osa toiminnoistamme tapahtuu suurempia ajattelematta, sisäiset mallit ohjaavat toimintojamme. Enhän nytkään mieti esim. kirjaiten paikkoja erikseen kirjoittaessani tätä. Aivot hoitaa sen tiedostamattani.
Usein puhutaan siitä, kuinka aika kuluu niin nopeasti. Ehkä se tuntuu siltä siksi, että niin paljon asioita tapahtuu tiedostamattamme. Pienenä lapsena aika tuntui hurjan pitkältä. Kesälomakin tuntui puolen vuoden pituiselta. Nyt ei kerennyt edes lomailla kunnolla, kun piti jo palata kouluu. Lapsena meillä ei tietenkään ole niin paljo sisäisiä malleja. Kaikki ei tapahdu niin automatisoidusti kuin nyt. Lapsen maailmassa tietoisuuteen siis tulee todennäköisesti enemmän informaatiota, tai siihen kiinnitetään enemmän huomiota. Otsalohko ei ole vielä niin harjaantunut tarpeettomien asioiden suodattamiseen. Tietoinen ajattelu vie enemmän energiaa. Siksi aivot pyrkivät toimimaan automaatilla. Lapset tarvitsevat enemmän unta kuin aikuiset. Hassua, eikö?

Muistijuttuja
Sensorinen muisti, työmuisti, säilömuisti. Työmuistissa äännesilmukka, komentoyksikkö ja avaruudellis (?)-visuaalinen lehtiö. Säilömuistissa on episodinen muisti, joka tallentaa tapahtumia ja semanttinen muisti, joka tallentaa asioiden merkityksiä.