Mysteeri
Tässä jaksossa on opittu jo monenlaisia asioita ihmisestä ja tietoisuudesta ja kaiken maailman reflekseistä. Aihe on mielenkintoinen, mutta tämä blogin kirjoittaminen on mielestäni aika tylsää...
Noniin.

Jakson pääpohdinta on tosi filosofinen. Tietoisuuden mysteeri. Tietenkin kysymyksestä on tehty vaikea, että se aiheuttaisi meissä filosofisia reaktioita ja ajatuksia.

Pohdinnan aloittelu....
Jaksossa on käyty nyt enimmäkseen aistien toimintaa ja erityisesti näköaistia läpi. Aistit ovat tärkein tietoisuutemme väline. Jos niitä ei olisi, mitään ei ikinä tapahtuisi. Ihminen tarvitsee aistiärsykkeitä pysyäkseen järjissään. Mielestäni filosofiassa tuhlataan aikaa mielen pohtimiseen. "Onko se olemassa ja jos on niin mistä se on tehty ja jos materialistisesti ajatellaan niin sitä ri ole olemassa jne ". Onko sillä väliä? Ihminen nyt on tietoinen niinkuin on. Piste.

Tietoisuus on aistien lähettämän informaation ja aivojen yhteistyötä. Ihmisen luonne, sisäiset mallit yms. tulevat sitten kasvatuksesta, ympäristöstä ja elämästä. Temperamentti ihmisillä on jo syntyessään, mutta se, miten se ilmenee, kehittyy myöhemmin omanlaisekseen ympäristön muokkaamana.

Eläin nimeltä ihminen
Ihmisellä on edelleen alkukantaisia refleksejä, kuten orientaatiorefleksi. On niistä toki edelleenkin enemmän hyötyä kuin haittaa.
Ihminen on jännä kokonaisuus. Toisaalta vaistojen ja refleksien varassa toimiva eläin, toisaalta ajatteleva ja luova olento, ihminen. Onko ihminen silti parempi kuin eläimet?
Monet asiat olisivat maailmassa paljon paremmin, jos ihmiset nyppisivät edelleen toistensa turkeista kirppuja ja asuisivat puissa. Saasteet, ilmyonmuutos, kaikki. Ja silti ihmiset kokisivat olevansa yhtä onnellisia kuin nyt, kun eivät tietäisi paremmasta. Mutta silti, evoluutio kehitti meille jättiaivot ja hurjan tietoisuuden ja täällä minäkin nyt kulutan aikaani tietoisuuden pohtimiseen. Ihminen.